"En tiedä, mitä haluan" kuuluu yleensä silloin, kun ulospäin kaikki näyttää toimivan.
Se sanotaan vähän anteeksipyydellen, koska se kuulostaa laiskalta vastaukselta aikuiselta ihmiseltä, joka muuten osaa tehdä päätöksiä.
Ja sitä seuraa melkein aina sama ratkaisuyritys: ajatellaan asiaa tarkemmin. Luetaan lisää ja kysytään muilta.
Kuukauden päästä olo on sekavampi kuin alussa.
Mitä "en tiedä, mitä haluan" yleensä tarkoittaa?
Se on tiivistys ja sen alla on tarkempi tilanne.
Tavallisimmat versiot:
Tiedän kyllä, mitä haluan, mutta en näe, miten se järjestyisi.
Haluan jotain, jota en halua haluta.
Tai en tiedä, mitä haluan tilalle, mutta tiedän tarkasti, mitä en enää halua.
Ero näiden välillä on käytännöllinen. "En tiedä" jättää paikalleen. "Haluan pois tästä roolista, enkä tiedä, mikä tulee tilalle" on lause, jolla voi tehdä jotain.
Ensimmäinen työ on siis löytää tarkempi versio.
Miksi vastaus ei tule kysymällä itseltä enemmän?
Koska kysymys on liian iso. "Mitä minä haluan elämältäni" vaatii vastaukseksi kokonaisen suunnitelman, ja mieli menee lukkoon sen kokoisen kysymyksen edessä.
Toinen syy on tottumus. Jos on vuosia tehnyt päätöksiä sen perusteella, mikä on järkevää tai mitä muut odottavat, oma halu on ollut pitkään pois käytöstä. Se ei vastaa heti ensimmäiseen kysymykseen.
Kirjoitin erikseen siitä, miksi itsensä tunteminen ei yksin riitä. Sama pätee tähän. Oivallus omasta halusta ei synny analyysin määrästä, ja monella analyysi on jo tehty useaan kertaan.
Onko kyse haluamisen puutteesta vai luvasta haluta?
Tämä ero kannattaa tarkistaa ensin, koska se muuttaa koko tehtävän.
Moni, joka sanoo ettei tiedä mitä haluaa, tietää sen melko tarkasti heti, kun kysymys muotoillaan toisin. Kysymys "mitä haluaisit, jos kukaan ei kommentoisi sitä" tuottaa usein vastauksen nopeasti.
Jos vastaus tulee heti ja sen perään tulee saman tien perustelu siitä, miksi se ei käy, kyse on luvasta. Silloin tieto on jo olemassa.
Jos mitään ei tule, halu on vielä hahmoton ja sitä pitää lähteä etsimään kokeilemalla. Nämä kaksi vaativat eri työtä.
Miksi vaihtoehtojen kerääminen tekee olon epävarmemmaksi?
Koska jokainen uusi vaihtoehto lisää vertailtavaa eikä yksikään niistä kerro, mikä sinua kiinnostaa.
Kierre menee yleensä näin: luetaan uramuutostarinoita ja kysytään mielipide muutamalta ihmiseltä. Lopussa vaihtoehtoja on enemmän kuin alussa, ja neuvot ovat keskenään ristiriitaisia.
Yksi tapa katkaista se on kääntää järjestys. Päätä ensin, mitä haluat kokeilla, ja kerää tietoa vasta sen jälkeen.
Mistä tunnistaa oman halun, kun se on peittynyt odotuksiin?
Oma halu tuntuu yleensä kiinnostukselta. Aika kuluu huomaamatta, ja asiaan tartutaan ilman että sitä täytyy itselle perustella.
Muiden odotuksista tuleva halu tuntuu toisenlaiselta. Siinä on velvollisuuden sävy, ja se perustellaan itselle ennen kuin siihen ryhdytään. Usein perustelu kuuluu ääneen: "tämä olisi järkevää", "tässä vaiheessa kuuluisi".
Käytännön testi: katso, mitä teet silloin, kun mitään ei ole pakko tehdä. Mihin huomio menee, ja mikä jää pyörimään mielessä ilman, että yritit?
Olen kirjoittanut tarkemmin siitä, miten kuuntelee itseään arjessa. Tämä on sen sovellus yhteen kysymykseen.
Mitä tehdä, jos päätös pitää tehdä ennen kuin tietää?
Joskus aikataulu ei odota. Työtarjous umpeutuu tai asunnon kanssa pitää päättää jotain.
Silloin käyttökelpoisempi kysymys on: kumpi vaihtoehdoista jättää minulle enemmän liikkumavaraa.
Toinen keino on pienin mahdollinen panos. Kokeile kolme kuukautta ennen kuin päätät viidestä vuodesta, jos se on mahdollista järjestää.
Ja päätös saa olla väliaikainen. Suuri osa välivaiheen päätöksistä tehdään kuin ne olisivat lopullisia.
Miksi tämä vaihe kestää niin kauan?
Koska sitä harvoin tehdään ääneen. Lause kuulostaa itsestä huonolta, joten se jää sisäiseksi, ja sisäinen kysymys pyörii samaa kierrosta kuukausia ilman, että se tarkentuu.
Toinen syy on näkymättömyys. Työ jatkuu, arki jatkuu, eikä kalenterista näe mitään. Kirjoitin aiemmin elämän välivaiheesta ja niistä hiljaisista merkeistä, jotka tulevat ennen kuin mikään näkyvä muuttuu. Tämä kysymys on yksi niistä merkeistä.
Vaihe lyhenee yleensä siinä kohdassa, jossa kysymys sanotaan ääneen jollekulle, joka ei ryhdy ratkaisemaan sitä puolestasi.
Usein kysyttyä
Onko normaalia, ettei tiedä, mitä haluaa aikuisena?
Kysymys ei kerro, että olisit jäljessä. Se tulee usein sen jälkeen, kun ensimmäiset isot päätökset on tehty aikaisemman tiedon ja silloisten odotusten varassa, ja tilanne on sen jälkeen muuttunut. Moni kohtaa saman kysymyksen uudestaan elämän taitekohdissa.
Mistä tietää, onko kyse masennuksesta vai välivaiheesta?
Sitä ei voi päätellä tekstistä, eikä coach voi arvioida sitä. Coaching ei ole hoitoa eikä diagnosointia. Jos olo on pitkään ollut huono, kiinnostus on laajasti kadonnut tai toimintakyky on heikentynyt, oikea paikka on työterveyshuolto tai lääkäri.
Pitääkö minun tietää, mitä haluan, ennen kuin varaan valmennuksen?
Ei. Tämä kysymys on yksi tavallisimmista syistä aloittaa. Valmennus toimii myös silloin, kun lähtötilanne on pelkkä epämääräinen tunne siitä, että jokin ei enää vastaa.
Auttaako arvojen selvittäminen tähän?
Usein auttaa, koska halu ja arvot kulkevat samaan suuntaan. Se on oma työvaiheensa eikä mikään nopea testi, ja siihen kannattaa varata aikaa. Kirjoitan siitä erikseen.
Mitä valmennuksessa tehdään tälle aiheelle?
Epämääräinen kysymys tarkennetaan sellaiseen muotoon, että siitä näkee, mitä se koskee, ja sen jälkeen katsotaan, mitä sillä tiedolla tehdään. Tapaamisten välillä on harjoituksia ja kirjoittamista. Coach ei kerro, mitä sinun pitäisi haluta. Nykyiset vaihtoehdot ja hinnat löytyvät valmennussivulta.
"En tiedä, mitä haluan" on kunnollinen aloituskohta. Se tarkoittaa yleensä, että jokin on jo liikkeessä ja sanat tulevat sen jälkeen.
Jos sama kysymys on pyörinyt päässä yli vuoden ilman, että se tarkentuu, se on luultavasti sanonut sen, mitä sillä on sanottavana.
Cosmic Pyjamasin valmennus on tarkoitettu erityisesti naisille, jotka ovat välivaiheessa.
Voit varata maksuttoman tutustumiskeskustelun ajanvaraussivulta. Siinä katsotaan yhdessä, onko tästä sinulle nyt hyötyä.
Jenna Lamberg on LCAF-sertifioitu holistinen coach ja Cosmic Pyjamasin perustaja. Sertifikaatti on Life Coach Academyn vuoden mittaisesta koulutuksesta, joka on 35 opintopisteen laajuinen ja on kehitetty yhdessä kesäyliopistojen kanssa. Hän valmentaa naisia, jotka ovat elämän taitekohdassa: ulospäin kaikki toimii, mutta sisällä jokin on siirtymässä. Hänen työtapansa yhdistää konkreettiset coaching-työkalut, harjoitukset ja kirjoittamisen tapaamisten välillä. Hän opiskelee energiaterapeutiksi vuosina 2026–2028.
Päivitetty: lokakuu 2026
