Tunteet ovat tietoa, eivät ongelma

Meille on opetettu, suoraan tai epäsuorasti, että tunteet ovat häiriö. Ne sumentavat ajattelua. Ne vievät mennessään. Ne ovat epäammattimaisia. Kypsä ihminen hallitsee tunteensa.

Työelämässä tämä on vielä tiukempaa. Hitaasti laskeutuva tunne on palaverissa riski, joten opimme käsittelemään sitä liikkeessä.

Entä jos asia on juuri päinvastoin?

Mitä tunteet ovat?

Tunteet ovat kehon ja mielen tapa käsitellä tietoa. Ne nousevat vastauksena siihen, mitä koet: ympäristöösi, ihmissuhteisiisi, muistoihisi ja arvoihisi. Ne ovat nopeita, tietoisuutta edeltäviä signaaleja siitä, miten koet tilanteen suhteessa siihen, mikä sinulle on tärkeää.

Toisin sanoen, tunteissa on tietoa. Ne kertovat, missä olet, mitä tarvitset ja mikä on arvojesi mukaista.

Tämä ei tarkoita, että sinun pitäisi aina toimia tunteiden mukaan. Tunne ei ole päätös. Mutta se voi olla kompassi, jos opit lukemaan, mitä se sanoo.

Miten tunteesta tulee taakka?

Tunteesta tulee taakka silloin, kun se ei saa olla olemassa. Kun se pitää heti selittää, piilottaa tai ratkaista.

Tunne ei katoa. Se jää kehoon jännityksenä, väsymyksenä ja epämääräisenä ahdistuksena.

Olet ehkä huomannut tämän itsessäsi. Jonkin tapahtuman jälkeen sinulla on paha olo, muttet osaa nimetä, miksi. Tai olet vihainen, mutta et "saa" olla vihainen. Tai sinua ahdistaa ilman selvää syytä. Nämä ovat usein merkkejä siitä, että jokin tunne on jäänyt odottamaan tilaa, jota se ei saanut.

Miten tunteen kanssa voi olla ilman, että toimii heti?

Tunteen kanssa oleminen ei tarkoita siihen hukkumista eikä itkemistä palaverissa. Se on pieni sisäinen teko: huomaat, että jotain on läsnä, nimeät sen ja annat sen olla hetken ennen kuin jatkat.

Käytännössä se voi näyttää tältä. Sinulla on vaikea työpuhelu. Ennen seuraavaan palaveriin siirtymistä kysyt itseltäsi: mitä juuri tapahtui? Miltä se tuntui?

Et analysoi pitkään. Toteat vain, että jotain oli.

Tämä pieni teko tekee jotain tärkeää. Se kertoo sinulle, että kokemuksesi on todellinen ja ansaitsee huomiosi. Ajan myötä tunteet liikkuvat vapaammin, ja niiden kantama tieto tulee käyttöön sen sijaan, että se jäisi jumiin.

Mitä tunne oikeasti kertoo?

Kun olet oppinut olemaan hetken tunteen kanssa, voit alkaa kysyä, mitä se tarkoittaa.

Pelko voi kertoa, että jokin tärkeä on vaarassa. Viha voi kertoa, että raja on ylitetty. Suru voi kertoa, että jokin on päättynyt ja ansaitsee tulla surettavaksi. Ilo voi kertoa, mistä energiasi tulee.

Tunteet eivät aina kerro koko totuutta. Ne vaativat tulkintaa. Mutta ne ovat ensimmäinen askel kohti tietoa, jota vain sinulla on itsestäsi.

Miksi tunteiden ymmärtäminen ei yksin riitä?

Tässä on ansa, johon moni itsetietoinen nainen putoaa.

Tunteen ymmärtäminen ja tunteen tunteminen ovat eri asioita. Voit osata kuvata tunteen täsmällisesti, jäljittää sen alkuperän ja nimetä kuvion, ja silti hermostosi ei koskaan saa viestiä siitä, että tuon tunteen kokeminen kokonaan on turvallista.

Kirjoitin tästä erikseen tekstissä Miksi itsetietoisuus ei riitä.

Usein kysyttyä

Ovatko kaikki tunteet luotettavia?

Eivät suoraan. Tunne on signaali, ei totuus tilanteesta. Se kertoo, miten sinä koet asian, ja se tieto on arvokasta, mutta se vaatii tulkitsemista.

Mitä teen, jos tunne tuntuu liian suurelta?

Aloita pienemmästä. Yksi hengitys ja yksi havainto riittävät. Jos tunne toistuvasti vie mukanaan tai arki ei kanna, terapeutti on oikea ammattilainen, ei valmentaja.

Miten erotan tunteen ja reaktion?

Reaktio on nopea ja usein tuttu. Tunne sen alla on hitaampi. Käytännössä huomaat sen siitä, että reaktio haluaa toimia heti ja tunne haluaa tulla huomatuksi.

Pitääkö tunteista puhua ääneen jollekin?

Ei ole pakko, mutta se auttaa monia. Tunteen sanoittaminen toiselle ihmiselle tekee siitä konkreettisemman kuin sen kanssa oleminen yksin.

Mitä jos en tunnista sitä, mitä tunnen?

Se on tavallista, etenkin jos olet pitkään käsitellyt tunteita ajattelemalla. Aloita kehosta. Missä kohtaa kireys on? Mitä siellä tapahtuu? Nimi voi tulla myöhemmin.

Minulle tämä oli järjestyskysymys. Yritin vuosia ymmärtää tunteitani ennen kuin olin tuntenut ne. Se on tehokasta, mutta se ei toimi.

Lue myös: Mitä tunnerajat oikeasti tarkoittavat · Miksi itsetietoisuus ei riitä


Jenna Lamberg on LCAF-sertifioitu Holistinen Coach®. Hän työskentelee naisten kanssa, joilla menee päällisin puolin hyvin, mutta jotka aistivat, että jokin on liikkeessä sisällä. Tapaamiset pidetään verkossa suomeksi ja englanniksi. Lue lisää valmennuksesta →

Jos tunnistat itsesi tästä, varaa maksuton 30 minuutin tutustumiskeskustelu. Ei valmennusta, ei agendaa. Katsotaan yhdessä, sopiiko tämä siihen kohtaan, jossa olet nyt.

Päivitetty: Syyskuu 2026

Jenna Lamberg, LCAF-sertifioitu Holistinen Coach®

Jenna Lamberg on Cosmic Pyjamasin perustaja ja LCAF-sertifioitu Holistinen Coach®.

Hän aloitti coach-koulutuksen omasta tarpeestaan. Ulospäin kaikki näytti hyvältä, mutta sisällä jokin oli liikkeessä, eikä ajattelemalla päässyt eteenpäin. Vähitellen selvisi, ettei selkeys tule analysoimalla lisää. Se tulee kuuntelemalla.

Hänellä on yhteiskuntatieteiden maisterintutkinto Etelä-Tanskan yliopistosta ja takanaan 7 vuotta rekrytointia ja työnantajamielikuvan rakentamista eurooppalaisissa kasvuyrityksissä. Parhaillaan hän opiskelee kehoorientoituneeksi ja integratiiviseksi energiaterapeutiksi kaksivuotisessa koulutuksessa vuosina 2026–2028.

Hän valmentaa suomeksi ja englanniksi.

https://www.cosmicpyjamas.com/
Edellinen
Edellinen

Miten kuunnella itseään, ja miksi se on niin vaikeaa

Seuraava
Seuraava

Miksi tunnen tyhjyyttä, kun saavutin sen mitä halusin?